Rahapelit tuovat iloa monien elämään, mutta niihin liittyy aina myös riskejä. Siksi kaikki yhteiskunnat sääntelevät rahapelaamista jollakin tavalla.
Erilaisia rahapelaamisen sääntelymalleja on kolme:
- Kieltomalli
- Alibimalli
- Riskimalli
Useimmat Euroopan maat ovat edenneet kieltomallista alibimallin kautta kohti riskimallia. Suomi on kuitenkin jämähtänyt alibimalliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien järjestämiseen, eivätkä ulkomaiset netticasinot saa markkinoida palveluitaan suomalaisille.
Tässä artikkelissa esittelemme erilaiset rahapelialan sääntelymallit. Pohdimme, milloin Suomi seuraa muiden EU-maiden esimerkkiä ja siirtyy alibimallista riskimalliin.
Kieltomallissa rahapelaaminen on laitonta
Kieltomalli oli 1950-luvun alkuun asti yleisin rahapelaamisen sääntelymalli. Uhkapelaamista pidettiin syntinä, ja sen katsottiin olevan haitaksi yhteiskunnalliselle järjestykselle. Siksi monet valtiot kielsivät rahapelaamisen kokonaan.
Suomessakin oli voimassa kieltolaki, jonka noudattamista valvoi poliisi. Käytännössä rahapelejä kuitenkin järjestettiin laittomasti.
Kieltomallia noudattava valtio käy jatkuvaa sotaa laitonta pelaamista vastaan, yleensä huonolla menestyksellä. Rahapeleistä saatavat tuotot päätyvät usein rikollisten taskuun, vaikka ne ajatusmallin mukaan kuuluisivat valtiolle.
Alibimalli mahdollistaa kansalliset peliyhtiöt
1950-luvun alkuun mennessä useimmat Euroopan maat olivat huomanneet, ettei rahapelien täydellinen kieltäminen ole mahdollista. Ihmisten asenteet olivat lieventyneet, ja pelaamisen ajateltiin olevan pikemminkin pahe kuin synti. Niinpä poliittiseksi strategiaksi tuli kompromissien etsiminen.
Rahapelaaminen päätettiin sallia, jotta päästäisiin eroon laittomasta uhkapelaamisesta kaikkine varjopuolineen. Rahapelaamisesta saadut tuotot haluttiin ohjata hyviin tarkoituksiin. Malli antoi siis valtiolle “alibin”, jonka avulla aiemmin kielletyn toiminnan järjestämistä voitiin perustella.
Suomessa alibimallin toteuttaminen alkoi jo vuonna 1940, kun Oy Tippaustoimisto Ab perustettiin.
Kyseessä oli kansallinen monopoliyhtiö, jonka nimeksi vaihtui myöhemmin Veikkaus. Sen tavoitteeksi tuli kansalaisten suojeleminen pelihaitoilta.
Riskimalli vapauttaa kilpailun
1990-luvulla kaikki vanhat ajatukset synneistä ja paheista joutivat romukoppaan, ja rahapelaamista alettiin pitää viihteenä. Samalla esimerkiksi Maltan nettikasinot yleistyivät ja se teki monopolijärjestelmien uskottavan ylläpitämisen mahdottomaksi. Tästä alkoi Euroopassa riskimallin aikakausi.
Riskimallissa ymmärretään rahapelimarkkinan taloudellinen merkittävyys ja se, että myös yksityisillä yrityksillä on oikeus saada osansa tuotoista. Niinpä rahapelien järjestäminen siirtyykin kansallisilta yhtiöiltä yksityisyrityksille.
Pelialan yritykset eivät kuitenkaan saa järjestää rahapelejä täysin vapaasti, vaan yhteiskunta sääntelee edelleen toimintaa. Peliriippuvuuden ei haluta riistäytyvän käsistä, ja siksi monet maat ovat ottaneet käyttöön oman pelilisenssin. Yritysten on noudatettava lisenssin ehtoja ja huolehdittava vastuullisesta pelaamisesta.
Suomi noudattaa edelleen alibimallia
Suomea ja Norjaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan maat ovat siirtyneet alibimallista riskimalliin. Suomi on siis viimeinen EU-maa, joka vielä pitää kiinni kansallisen peliyhtiön monopolista.
Monopolijärjestelmämme on oppikirjaesimerkki alibimallista:
- Rahapeleistä saatavien tuottojen halutaan jäävän Suomeen
- Tuottoja käytetään hyviin tarkoituksiin, kuten urheilun ja kulttuurin tukemiseen
- Kansalaisia halutaan suojella pelihaitoilta
Peliriippuvuuden torjunta on yksi Veikkauksen keskeisistä tehtävistä. Keinoina ovat muun muassa pakollinen tunnistautuminen ja pelirajoitukset.
Alibimalli ei toimi nykymaailmassa
Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta monopolijärjestelmä toimii huonosti. EU-lainsäädäntö takaa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille oikeuden pelata ulkomaisilla nettikasinoilla, ja suomalaiset käyttävät tätä oikeuttaan ahkerasti. Etenkin kätevät pikakasinot kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin Veikkauksen pelit.
Veikkauksen osuus rahapelimarkkinasta on kutistunut puoleen. Rahapeleistä saadut tuotot virtaavat ulkomaille, ja Suomen osaksi jää peliriippuvaisten hoitaminen.
Päättäjämme ovat jo pitkään olleet tietoisia ongelmista, mutta niitä on yritetty ratkoa nurinkurisella tavalla. Vuonna 2022 tuli voimaan uusi arpajaislaki, jonka tarkoituksena oli Veikkauksen monopolin vahvistaminen. Suomi yrittää siis edelleen pönkittää monopolia, vaikka kaikki muut EU-maat ovat jo todenneet sen mahdottomaksi.
Siirtyykö Suomi pian alibimallista riskimalliin?
Alibimallin pitkä aikakausi tulee vihdoin päätökseen vuonna 2026, jos suunnitelmat lisenssijärjestelmään siirtymisestä toteutuvat. Silloin Suomi ottaa käyttöön oman pelilisenssin, jonka alaisuudessa ulkomaiset nettikasinot saavat tarjota rahapelejä suomalaisille.
Vaikka sääntelymallia sanotaankin riskimalliksi, ei Suomi varmastikaan ota peliriippuvuuden torjunnan suhteen mitään riskejä. Pelihaittojen ehkäisy tulee olemaan yksi lisenssijärjestelmämme keskeisimmistä tavoitteista.
Vaikuttaakin todennäköiseltä, että etenkin rahapelien markkinointia tullaan rajoittamaan merkittävästi. Esimerkiksi Ruotsissa kasinot saavat tarjota asiakkailleen vain yhden bonuksen, ja monissa Euroopan maissa rahapelien mainostaminen on kokonaan kiellettyä.
Yhteenveto
Niin hauskaa kuin nettikasinoilla pelaaminen onkin, rahapelaamiseen liittyy aina myös riskejä. Peliriippuvuus on merkittävä ongelma, joka vaikuttaa siitä kärsivän yksilön lisäksi myös yhteiskuntaan. Lisäksi valvomattomien rahapelien ympärille syntyy helposti monenlaista rikollisuutta.
Siksi yhteiskunnat ovat kautta aikain halunneet säännellä rahapelien järjestämistä. Ennen vuotta 1950 yleisin toimintatapa oli rahapelien täyskielto. Siitä edettiin asteittain kohti alibimallia, jossa pelaaminen siirtyy kansallisten peliyhtiöiden hallintaan.
1990-luvulla kansallisten monopoliyhtiöiden toiminta vaikeutui, kun internet toi nettikasinot ihmisten ulottuville. Tämä sai useimmat Euroopan maat hylkäämään alibimallin, mutta Suomi tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Nyt edistystä on vihdoin tapahtumassa, ja vuoteen 2026 mennessä Suomi siirtyy riskimallin mukaiseen lisenssijärjestelmään.
Viimeaikainen Posti
